- pakko myöntää, että suurin syy on esteettisyys
- Mä en ole oma itseni tämän kokoisena. Lihavana passivoidun ja vetöydyn kuoreeni. En tunne eläväni
- Jatkuva makeanhimo häiritsee elämääni ja vie rahaa
- Liikunnan puutteen takia tunnen itseni jatkuvasti väsyneeksi
- ei ole mukavaa kun vaatteet käyvät tasaiseen tahtiin pieneksi ja koskaan ei ole siis mitään päällepantavaa
- Inhoan olla nykyään esillä sillä häpeän itseäni ja paisunutta vartaloani
- hikoilen kuin pieni sika ja peruskuntoni on pohjalukemissa
- Kaipaan liikunannan tuomaa nautintoa
- Haluan tuntea, että saan jotain aikaan
MIKSI JUURI NYT?
Ensinnäkin, kerrankin minulla on realistinen suunnitelma ja tavoite, (14 viikkoa, -14 kiloa.) motivaatiota, tukiverkosto ja kontrollikäynnit (sovin koulumme terveydenhoitajan kanssa, että käyn hänen luonaan kahden viikon välein tilannekatsauksessa kerroin myös neljälle hyvälle ystävälleni suunnitelmastani ja uskon, että saan sitä kautta kannustusta) Lisäksi olen juuri muuttanut uuteen ympäristöön ja täällä on helpompi luoda uusia käytömalleja ja-tapoja kuin entisellä asuinseudullani.Ja ennen kaikkea ihana palkinto odottaa minua! (meksikon reissu äitini kanssa)
Mutta tästä huolimatta olen todella kiitollinen, että te lukijat jotka eksytte tänne, neuvotte minua ja kannustatte! Kaikki vinkit ja myös kritiikkikin on erittäin tervetullutta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti